Wamos

Gullringen DC  vm.1967
Mahonkivanerivene Volvon AQ115 sisäperämoottorilla.
Pituus 580 , leveys 230

Kuva alkuperäisestä venemallin esitteestä.

Ostin veneen 2003 syksyllä. Tällainen se oli ostohetkellä. 
Jollain on ollut reilusti huumoria rakentaessaan 3 mm:n vanerista toista metriä korkea koppi.

Koppi lähti veneestä ensimmäisenä. Ostosta oli kulunut muutama tunti.

Pohjan tukirakenteet oli aika lahonneita ja niitä oli jo vahvisteltu metallisilla kulmilla.

Kojelaudan päät oli hapanneet ja toiseen päähän muurahaiset oli tehneet pesän.
 Koko etukansi tuli purettua.

Kun sain veneen tyhjennettyä käänsin sen kyljelleen ja rupesin pesemään sitä painepesurilla.
No siinä kävi niin että koko vene kaatui selälleen ja kölipuu meni kahdesta kohtaa poikki.

Tässä on nyt sitten pohjakin poispurettuna. 
Pitäis varmaan rueta vähän kasailemaan.

Tein uuden kölipuun, pohjatukit ja pitkittäisjäykkääjät. 
Sen jälkeen laitoin pohjavanerit takaisin paikalleen.

Perässä oli kaikennäköisiä ruuvinreikiä ja läpivientejä ja pintaviilu
 oli hiottu monesta kohtaa puhki, joten päätin päällystää sen
 uudelleen 10 mm:n paksuisilla mahonkilaudoilla.

Tässä laudat on liimattu ja ruuvattu ja ruuvinreiät on tapitettu.
Ruuveja ja tappeja on 256 kappaletta, ja koko ukko liimassa.

Perälauta hiottuna.

Rupesin rapsuttelemaan veneen kyljistä maaleja pois.

Maalin alta paljastui aika hienonnäköinen mahonkipinta kun vähän sipaisi hiomapaperilla.

Perälauta kyllästettynä, ja pohja hiottuna.

Kyllästelin koko pohjan ja maalasin sen ferrexillä ja laitoin köliraudan paikalleen.

Vetäisin pohjaan pintamaalin ja muljautin veneen oikeinpäin.
Vähän pelotti riiputtaa sitä ohuiden vaijereiden varassa.

Rupesin sovittelemaan uusia kansikaaria paikalleen.

Laitoin kansikaaret ja kojelaudan lopullisesti paikoilleen.
 Kaarien keskelle laitoin vielä laudan pitkittäin lisätueksi kojelaudasta keulapuuhun.

Nyt alkaa olla jo sen verran tikkua ristissä, että kohta voi rueta kyllästyshommiin

Kyllästelin sisäpuolen ruiskimalla pumppupullolla kyllästettä ympäriinsä.

Maalasin tukirakenteet punaisella ferrexillä. 
Litran purkki ei ihan riittänyt ja pitkittäisjäykkääjät jäi maalaamatta.

Koneen otin auki jo silloin kun rupesin venettä purkamaan.
 Se ei pyörinyt ja syy oli aika selvä, se oli täynnä vettä. 

Öljypohja oli täynnä öljyistä vesimöhnää mutta kone on yllättävän vähän ruostunut,
 vaikka se on ollut kahden vuoden ajan täynnä vettä.

Talvipakkasilla pistin kannen osiksi.
 Hioin venttiilit ja tarkastelin ettei missään ollut jäätymisvaurioita.

Kun sain kannen kasattua maalasin sen siniseksi.

Yhdessä romulaatikossa oli kaasareiden osat. Näistä pitäis kasata kaksi kaasaria.

Banjopulteista oli kierteet punottu pois, joten tinasin ne kiinni. On ainakin tiivis.

Tässäpä ne nyt on kasattuna. 
Vähän joutui vipuja pyörittelemään kun purkamisesta oli kerinnyt kulua jo pari vuotta.

Benziinipumppu oli aika täynnä jotain möhnää. Tuskin on toiminut kunnolla.

Lohko oli porattavana ja kun sain sen koneistamolta pois maalasin senkin siniseksi.

Tässä se kone nyt on starttausta vaille valmiina.

Kun ulkona on pakkasta yli 30 astetta niin silloin on hyvä tehdä sisähommia. 
Tässä valmistumassa istuinten verhoilut.

Tässä ollaan veneen kanssa lähdössä uuteen paikkaan. Hyvin se corsallakin kulkee.

Nyt vene on uusissa hyvissä tiloissa ja hommat pääsee jatkumaan.

Maalasin pohjan harmaalla ferrexillä ja ihan alimpiin kohtiin vetäisin vielä kerroksen miranolia.

Laitoin kansiin vanerit kiinni.

Ruuvailin kansien sisäreunoihin mahonkilaudat.

Rupesin laittamaan kansiin 15 millistä mahonkia.

Takakannessa kaikki rimat paikallaan.

Nyt kansissa on kaikki palikat paikallaan ja kannet on saumattu ja hiottu.

Lähempi kuva etukannesta. Veneen nimeksi voisi laittaa WamoSS ;)

Liimailin kannen reunoihin mahonkilistat koko veneen ympäri.
Aikaa edellisestä kuvasta kerkisi vierähtää melko tarkkaan vuosi.

Tein pitkän hiomakapulan ja rupesin hiomaan reunalistoja
 ja samalla hioin kansiakin jos vaikka löytyisi epätasaisuuksia.

Ja löytyhän niitä. Yllättävän epätasaista jälkeä tulee epäkeskokoneella.
Tummat alueet on monttuja ja syvimmät melkein millin.

Parin päivän hinkkaamisen jälkeen sain kannet riittävän tasaiseksi ja rupesin kyllästämään.

Lakkasin kannet muutamaan kertaan ja käänsin veneen
 ylösalaisin että kyljet ja pohja on helpompi viimeistellä.

Keulassa vesilinjan yläpuolella oli kaistale jossa oli kolhuja ja se tuli maalattua, 
mutta nyt ajattelin kuitenkin viiluttaa sen uudestaan ja lakata niin tulee hieno.
Tässä osa vanhoista viiluista rapsuteltuna pois

Pintaviilu poissa ja alemman viilukerroksen pinta
 hiottuna tasaiseksi uuden viilun laittoa varten

sitten vaan epoksia viiluun ja veneen kylkeen ja viilu paikalleen.
Napsuttelin sen nitojalla muutamasta kohtaa kiinni ettei lähe liukumaan minnekään

Puristin viilun tiiviiksi laittamalla vähän pehmustetta sen päälle
 ja virittelemällä pönkäpuita toisesta veneestä.

Viilut liimaantu kiinni ja saumakohtaan tulee tuollainen rima

Sitten ruuvinkoloihin tapit että tulee siisti.

Listat karkeasti hiottuna, vielä vähän sipistelyä ni hyvä tulee

Kyllästelin kyljet, enkä ollu täysin tyytyväinen pohjan maaleihin, niin raaputtelin ne vielä pois

Nyt pohjassa epoksiprimeri, pitäisi olla kestävämpi kuin ferrex ja miranol

Pari kerrosta lakkaa kyljissä ja pohjassa uusi pintamaali

Jokin meni pieleen maalauksessa ja maalit lähti pohjasta levynä irti.
Seuraavaksi maalasin eri maalilla ja se kesti hyvin kiinni.

Joskus vesilinjaviivaan joutuu maalaamaan aikamoisia mutkia että siitä tulee suora

Vedenpinnan suuntaisesti katsottuna se näyttää paljon suoremmalta

Takaisin projekteihin