Wivella

Weekend kryssare, joka on veistetty 1948 Turussa U. Kaskisen veneveistämöllä
Pituus 9,40 metriä, runko mäntyä, kannet irokoa ja saarnia ja ruffi saarnia.


Wivella Pyhäselällä kesällä 2006

 

Talven 05-06 kunnostus


Tästä kaikki alkoi. Kosteus on päässyt monesta kohtaa lakan alle
ja mustuttanut kannen puita. Kunnostuksen tarkoituksena on saada
kansi taas vedenpitäväksi.

 


Perän umpipuinen osa on ihan läpimärkä, ja umpijäässä, pinta on kuurassa.
Kuvassa näkyvä kaide on tarkoitus poistaa ja palauttaa vene muiltakin osin
mahdollisimman lähelle alkuperäisen näköiseksi

 


Ensin irrottelin veneen kansista kaikki helat ja muut murkulat pois.

 


Vinssipakat on imeneet myös vettä itseensä ja ruenneet irvistelemään.
Kun koputtelin niitä vähän niin välistä karisi jäätä kannelle.

 


Varpelaudat on niin mustuneet että ne on uusittava, ja sen takia niiden päällä
olevat reelingit on irroitettava.

 


Perästä lähtikin mielenkiintoinen pala irti, näyttää olevan aika pehmeää puuta.

 


Keulan puut on ihan samassa kunnossa, irroitettava ne on nämäkin.

 


Maston juuressa on notkelma ja siitä on vettä valunut veneen sisään.
Märkää puuta on aika paljon.

 


Rupesin rapsuttelemaan kannesta lakkoja pois.

 


Kannet on painuneet aika paljon notkolleen, ei ole ihme jos vesi jää seisomaan ja vuotaa sisälle.

 


Otin varpelaudat pois, jos niiden alta näkyisi mikä siellä on painunut.

 


Ei siellä mikään olekaan painunut, vaan veneen pohjalaudoitus on noussut ylöspäin
ja nostanut kannen reunaa.

 


Irrotin perästä kuningaslaudan kun sekin on mustunut ja siinä on aika paljon ylimääräisiä reikiä.

 


Keulassa ihan sama homma.

 


Laikukas alue on umpipuuta ja täysin läpimärkä. Takaosasta on lähdössä aika iso pala irti.

 


Otin koko märän puumöykyn irti, uusittava se on sekin.

 


Rupesin rakentamaan uutta takaosaa. En tee samanlaista umpipuista kuin alkuperäinen oli,
vaan teen siitä onton ja tuulettuvan että se pysyisi kuivempana.

 


Liimailin uutta perää kokoon muotoontaivutetuista rimoista.

 


Mallailin perää paikalleen, vielä pientä hienosäätöä niin kyllä se siihen käy.

 


Uusin muutamia rimoja kanteen. Laitoin ne epoksilla ja ruuveilla kiinni.

 


Liimasin perämurkulan paikalleen ja laitoin uuden kannenalusvanerin ja puuttuvat kansirimat kiinni.

 


Maalasin perän muun rungon väriseksi että muodot saa paremmin hanmotettua.

 


Kuvasarja siitä kuinka saa puupalikan sopimaan kummallisen muotoiseen koloon kannessa:
 Ensin laitoin muovimaton suikaleet teipillä kanteen kiinni ja leikkasin ne tarkasti kolon reunoja myöten.
 Sitten laitoin niihin liimaa ja painoin laudan siihen päälle. Muovimatto liimautui 
lautaan kiinni ja nyt se lauta on helppo sahata oikeaan muotoon maton reunoja myöten.

 


Siinäpä se uus kuningaslauta on nyt kolossan.

 


Tein keulaankin uuden kuningaslaudan samalla tekniikalla,
 ja mallailin sitä ja uusia varpelautoja paikalleen.

 


Liimasin ja ruuvasin kaikki saarnipalikat, eli kuningas- ja varpelaudat kanteen kiinni.

 


Rupesin hiomaan kantta keulasta alkaen.

 


Tässä kannet hiottuna tasaiseksi.

 


Rupesin ajelemaan kanteen saumauria tuommosella vekottimella,
 eli rälläkässä on sahanteräkuvioinen jyrsinterä,
 ja kyllä hyvin lähtee vanhat massat ja muut tökötit urista pois.

 


Harjoittelin vähän saumamassan levittämistä takakanteen.

 


Tein maston juureen korokkeen ja uuden kuningaslaudan pätkän ja paikkasin yhden reiän.

 


Rupesin sovittamaan uusia reelinkejä paikalleen.

 


Reelinki tekee perässä tuollaisen mutkan.

 


Keulassa tuli ongelma reelinkejä höylätessä kun tikkaita ei saanut mitään vasten asetettua,
 mutta onneksi corsa sattui olemaan lähellä niin siitä sai hyvän telineen.

 


Reelingit suunnilleen muotoonhöylättynä. Muodot alkaa jo hahmottua.

 


Kevät on jo aika pitkällä ja runkoon alkaa tulla rakoja.
 Hommat pitäis saada valmiiksi ja vene veteen ettei raot enää isonisi.

 


Rupesin saumaamaan kansia. Tässä toinen puoli jo valmiina.

 


Tässä kannesta on ylimääräiset massat hiottu pois,
 ja reelingit on pyöristelty lopulliseen muotoonsa.

 


Nyt alkaa hionnat olla tehty ja seuraavaksi pääsee aloittamaan lakkauksia.

 


Peräkansi hiottuna.

 


Nyt kannet on kyllästetty ja huomena tulee eka kerros lakkaa.

 


Vetäisin kerroksen vanhanajan venelakkaa ja pinta näyttää aika karmealta.
 Saa nyt nähdä tasoittuuko se kuivaessaan, en usko.

**********

Sitten meni kaksi viikkoa odotellessa, eikä se lakka edes kuivanut.
 Edessä oli lakkojen pois kaapiminen ja koko kannen
 hinkkaaminen karhunkielellä puhtaaksi, hirmu homma.
Tästä työvaiheesta olevia kuvia en uskaltanut tänne laittaa. ;)

 


Noniin, nyt kannessa on kaksi kerrosta Hempelin favourite varnishia,
 ja pinta näyttää aika paljon paremmalta.

 


Helat kävivät kromattavana ja kylläpä ne kiiltää, mukava ruuvailla niitä paikalleen.
Tämän kevään remontit alkavat olla valmiina.

 


Tässä Wivella on jo kuorma-auton lavalla ja matkalla kohti laskupaikkaa.

 


Hieno hetki jolloin köli ja vedenpinta kohtaavat.

 


Vesi on niin alhaalla ettei venettä voinut laskea ihan rantaan,
 mutta onneksi soutuvene oli lähellä niin sillä pääsi kulkemaan rannan ja veneen välillä.

 


Vene kerkisi kuivua aika paljon kun remontin valmistuminen viivästyi
 niin vesi nousi pilssissä aika nopeasti
.

 


Pumput oli kovassa käytössä, mutta jonkinajan kuluttua vuoto väheni ja liinat alkoivat löystyä.
 Sehän kelluu sittenkin! Kesä voi alkaa.

 


Vene syksyllä 2006 juuri ennen nostoa.
Kesän purjehdukset on takana ja remontti jatkuu talven aikana.

Seuraavana köliremontti TÄÄLLÄ

 

Takaisin projekteihin