Wivella

Weekend kryssare, joka on veistetty 1948 Turussa U. Kaskisen veneveistämöllä
Pituus 9,40 metriä, runko mäntyä, kannet irokoa ja saarnia ja ruffi saarnia.

Wivella Pyhäselällä kesällä 2006

Köliremontti

Nyt olisi vuorossa pohjan kunnostus, ensimmäisenä otin irti muutaman
 laudan että kölipuun ja kaarien alapään kunnon pääsee tarkistamaan.

Jonkinverran huonoa alkoi jo löytyä. Nämä menee ainakin uusiksi.

Nyt voi jo sanoa että veneen pohjassa on läpireikä.

Irrottelin mutterit kölipulttien alapäästä ja rupesin nostamaan venettä.
Pultit näyttää olevan vähän huonossa kunnossa

Vetelin pultit kokonaan pois ja kyllä taisi olla jo aika näiden uusimiselle

Kölin puuosatkin on päässeet vähän huonoon kuntoon

Lähempi kuva kölin sisällä olleesta lankusta. Kaikki puun syyt on irti toisistaan.

Tämä näyttää hauskalta.

Rupesin tekemään uusia osia irokolankusta.

Käsisirkkeli joutui vähän koville tämän puun kanssa ja otti ja levisi.

Lähempi kuva sirkkelin sisälmyksistä. Rattaat on ihan murusina.
 Ei oo ihme ettei terä pyöri.

Uudella sirkkelillä sain puun sipruttua ja sitten höyläsin sen kölin muotoiseksi.
Tästä se alkaa pikkuhiljaa rakentumaan.

Keulasteevin alapää oli kans ihan murusina ja
 se piti uusia ennen kun uutta kölipuuta pääsee sovittelemaan.

Sahailin kaikki köliin tulevat puuosat valmiiksi ja liimasin ne kerralla yhteen.
Kuormaliinat toimi hyvin puristimina.

Otin köliviritelmän ulos ja höyläilin sitä vähän lähemmäksi lopullista muotoa.
Ulkona sen takia kun irokopöly on terveydelle vaarallista
 eikä sitä kannata hengitellä hallissa vuodesta toiseen.

Rupesin piirtelemään puuhun kölipultin reikien paikkoja.

Hommasta tekee vähän vaikeampaa se että kölissä olevat pultinreiät vinksottaa miten sattuu,
ja puuhun tulevat reiät pitää saada porattua just oikeaan asentoon.

Pähkäilin koko edellisen yön kaikkia hienoja ohjuriviritelmiä porausta varten,
 ja sitten kun pääsin aamulla hallille, en malttanut niitä rueta rakentelemaan
 vaan tyrkkäsin reiät käsivaralta paria lautaa apuna käyttäen.
Ja tottakai piti aloittaa pisimmästä.

Alapuolelta näyttää tältä. Aika hyvin sattu reiät kohilleen.
-Tuurilla.

Kaikki reiät porattuna ja pultit menee joka reikään.

Sovittelin puupölkyn paikalleen veneen alle ja liimailin sen molemmista päistä kiinni.

Avaruusmies tuli ampumaan sädepyssyllä kölin puhtaaksi.

Eikun oikeesti tässä on hiekkapuhallus meneillään.

Ja puhdasta tuli.

Ja sitten äkkiä pohjamaali pintaan ennenkun alkaa ruostumaan.

Köliin tuli sininen pintamaali ja sitten työnsin sen veneen alle.

Seuraavaksi rupesin sahailemaan kölitukkeja.
 Puu on irokoa ja myrkyllisyyden takia tein sahaukset pihalla.

Kaikki kölitukit karkeasti sahattuna

Sitten naputtelin taltalla uuteen kölipuuhun kolot uusia kaaria varten.

Rupesin ruuvailemaan lautoja takaisin paikalleen,
 ja painoin ne toisiaan vasten tiiviiksi tuollaisella veivattavalla pullotunkilla.
Ruuvasin ne nyt kiinni vanhoihin kaariin että ne saa entisen muodon mukaiseksi,
 ja sen mukaan saa viimeisteltyä kolitukkien muodot

Laudat paikallaan, ja pitkästä aikaa pohja on taas ummessa.

Laitoin kölimurkulan ja kölipuun väliin tiivistemassaa ja puristin ne toisiaan vasten.

Työnsin uudet kölipultit reikiinsä

Porasin pultinreiät kölitukkeihin ja kiristelin ne paikoilleen.
 Tässä vaiheessa ruuvaan laudat kiinni kölitukkeihin että kaaret saa irroitettua ja vaihdettua

Kun kaaria ei saa vaihdettua ylös asti niin tein niihin liitoksen 30 cm viisteellä

Viiste näyttää tältä

Sitten kaari höyrytysputkeen ja oottelemaan että se pehmiää taivutettavaksi

Noin tunnin höyrytyksen jälkeen kaari on kuin makaroonia ja se taipuu tarkasti laudoitusta myöten

Kun kädet ja jalat kuitenkin loppuu aina kesken, 
niin pitää käyttää tuollaisia apukapuloita,
 jotka pitää kaaren paikallaan reikien poraamisen ja naulojen lyönnin ajan

Viisteen matkalle tulee viisi niittiä, pitäisi kestää.

Veneen ulkopuolella ollessani ajattelin ajansäästämiseksi sahata vanhan kaaren poikki kätevästi lautojen raosta.
Olis ehkä kuitenkin kannattanut sahata sisäpuolelta, niin en olis sahannut just vaihdettua kaarta.

Veneen takaosan kaarienvaihdon esteenä on penkit, jotka on pakko purkaa pois.

Ja nyt on tilaa väännellä kaaria

Tilaa ei siltikään ole hirveästi, kun tikkuja menee ristiin ja rastiin.
Vasemmassa yläreunassa näkyy penkkien tukirakenteita,
 jotka on tosi lahoja, eli ihan hyvä että ne tuli purettua pois

Nyt kaikki 54 kaarta on vaidettuna.

Pohjalaudoituksessa on aika paljon rakoja, joten edessä on vielä rimoitushommaa

Takaisin projekteihin